8.10.2015 13:55

Intohimoa ja voitontahtoa

Kirjoittaja 
Arvostele
(14 ääntä)

Olen monesti kuullut sanottavan, että jonkun isä elää omaa menetettyä nuoruuttaan lapsensa kautta yllyttämällä ja joskus jopa pakottamalla häntä urheiluharrastukseen. Monesti näissä tapauksissa lapsellakin voi haluja olla kyseiseen lajiin, mutta intohimo tulee vanhemmalta. Katsomoissa kehutaan omaa lasta ja haukutaan toisten lapsia, ihmetellään miksi oma kultamussukka ei mahdu pelaamaan ja tuo toinen ”selvästikin huonompi” pelaa koko ajan.

Onhan siinäkin ihan hyvä harrastus vanhemmille, mutta ovatko lapset silloin siellä missä haluavat? Joka tapauksessa itse näen kaksi syytä siihen, miksi joku yksittäinen pelaaja menestyy lajissaan sekä nauttii sen harrastamisesta.

Ensimmäiseksi tulee intohimo.

Juniorivalmennuksessa on tietenkin tärkeätä luoda vahva pohja sille, että juniori voi pelata jääkiekkoa nauttien siitä. Luistelutaito ja mailankäsittelytaito tietenkin ihan perusteina ja siihen päälle aletaan rakentaa ominaisuuksia, jotka kehittävät lasta jääkiekkoilijana. Sitten tulee tietenkin muutkin taidot, esimerkiksi taito olla osa toimivaa joukkuetta, joka on suuri apu myös muualla elämässä. Kuitenkin tärkein asia, minkä mielestäni valmentaja voi junioreilleen tartuttaa, on intohimo lajia kohtaan. On mahtavaa seurata, kuinka esimerkiksi Kyllösen Markku valmentaa nuoria. Hirmuinen halu on viedä jok’ikistä nuorta lupausta eteenpäin. Intohimo välittyy varmasti. Itseeni intohimon tartutti oma isäni. Uskallan myös väittää, että hän tartutti intohimonsa kaikkiin valmentamiinsa pelaajiin.

Ilman intohimoa tekemistä kohtaan, ei ole mitään.

Toisekseen menestymistä ei ole ilman voittamisen tahtoa!

Toinen taito, jonka isäni opetti minulle. Ei välttämättä tarkoituksella, eikä hän välttämättä myöskään myönnä opettaneensa sitä. Voidaan ehkä minun kohdallani puhua tarkemminkin siitä, että vihaan häviämistä yli kaiken. Se on vienyt minua eteenpäin jääkiekkoilijana todella paljon. Aina se ei tietenkään ole ollut hyvä asia. Sisaret ja serkut eivät välttämättä katso hyvällä, kun monopolinappulat ja – lauta lentää olohuoneen seinään. Onneksi ne pelit eivät nykyisin aivan niin pahasti mene tunteisiin.

Loppujen lopuksi jääkiekkomaailma on varsin raju paikka. Jos et ota paikkaasi, joku toinen tulee ja vie sen. Menestyminen ei ole itsestäänselvyys, vaan huipulle pääseminen vaatii suuria uhrauksia, tahtoa sekä intohimoa!

Luettu 1517 kertaa
Samu Pitkänen

Kirjoittajana toimii Jokipoikien kapteeni Samu Pitkänen. Paikallisessa edustusjoukkueessa meneillään on kuudes kausi. On uransa aikana pelannut Mestistä myös Tutossa sekä Hokissa.

Jääkiekon ohella arkeen kuuluvat myös oikeustieteiden opinnot Itä-Suomen yliopistossa.

Uusimmat artikkelit kirjoittajalta Samu Pitkänen

Muita artikkeleita tässä kategoriassa: « Ihanat korvasuojat Reissussa »
 

Tämän blogin kirjoitukset

 
 
 

mehtimakelainen.net © 2015 Karelia Viestintä Oy -kaikki oikeudet pidätetään.